Arkistot

Miltä nyt tuntuu? Miten kisat menivät? Mikä oli omassa suorituksessasi parasta? Kaikkien odottamia, mutta tilanteessa aina muka yhtä yllättäviä kysymyksiä, joihin voi joko antaa yhtä ennakoitavan vastauksen tai sitten harjaannuttaa itsensä ammattimaiseksi myös tällä urheilun osa-alueella.

Pakollinen paha vai kakkupala

Urheilijat tietävät, ettei urheilijan työ rajoitu vain urheilemiseen, kisasuoritus on vain pidemmän työrupeaman hännänhuippu, ja että haastattelukysymyksiin joutuu joskus vastaamaan ennen kuin omat ajatukset ovat ehtineet asettumaan. Urheilemisen lisäksi urheilijoilta odotetaan nykyään monenlaista edustamista ja vaikka itsestään kertominen medioissa on arkipäiväistynyt, itsensä ilmaiseminen sanallisesti ei kaikista tunnu silti luontevimmalta. Toisinaan haastattelu iskee taas varmemmillekin vastaajille ennen kuin adrenaliini kisasuorituksen jälkeen tasaantuu tai tuntemukset tuloksia kohtaan ovat löytäneet paikkansa. Piti haastattelutilanteista tai ei, niistä on mahdollista suoriutua kunnialla, sillä vastaamistaidoissa on jokaisen mahdollista kehittyä.

Kun vastaamiseen saa turvallisen rutiinin ja omaan taitoon vastailla voi luottaa, ei haastattelutilanteita tarvitse jännittää, fiilis omista kommenteista jää haastattelun antamisen jälkeen positiiviseksi ja tiedät kommenttiesi tukevan sitä, millainen urheilija haluat ääneen puhuessasi olla. Selkeät vastaukset antavat sinusta selkeän kuvan ja myös muut lajista kiinnostuneet lukevat tai kuuntelevat vastauksiasi mielenkiinnolla.

Vinkit hyvään hastatteluun

Haastattelijoita ja haastateltavia on monenlaisia, mutta oli alustana sitten lumi ja jää, afaltti tai parketti, urheilijahaastatteluita tehtäessä haastattelijoiden esittämät kysymykset ovat usein lajista riippumatta samankaltaisia. Tämä antaa mahdollisuuden ennakoida eteentulevia kysymyksiä ja valmistautua suoriutumaan tästäkin urheilun osa-alueesta taidokkaasti.

Haastatteluiden tekeminen on kiinnostavaa puuhaa ja haastatteluita työkseen tekevänä kohtaa paljon erilaisia vastaajia. Osa suullisesti annetuista haastatteluista kirjataan ylös ja julkaistaan tekstipohjaisilla alustoilla, kuvateksteinä tai liitetään tiedotteisiin. Parhaimmistoa ei tarvitse julkaisua varten muotoilla, vaan niissä on lähes välimerkitkin kerrottuna, ja toisinaan joutuu taas todella miettimään, mitä joku haluaa vastauksellaan sanoa. Joskus vähäsanaisten vastausten lisäksi päätyy kertomaan haastattelijan omia havaintoja vastauksen antajasta. Haastatteluiden antaminen käy puolestaan oman kokemukseni mukaan helpommaksi joka haastattelulla. Tietoisesti annetut haastattelut saavat oivaltamaan omia onnistumisia ja tukevat parhaillaan jopa kehittymistä omassa lajissa.

Opin ja kokemuksen pohjalta olen koonnut muutaman vinkin hyvän urheiluhaastattelun antamiseen:

1. ‎Suhtaudu kilpailupäivään aina sillä ajatuksella, että sitten KUN minua haastatellaan. Jossittelu johtaa myös haahuileviin haastatteluvastauksiin. Kun haastattelun mahdollisuus on mielessäsi pieni, myös valmius aivoissasi jää vähäiseksi. Vastaavasti, kun ajattelet haastattelun tulevan, myös ajatuksesi ovat virittyneinä haastattelun tullen. Tee mielessäsi poimintoja kisapäivästä; huomioi kisapäivän tunnelmaa ja omia mietteitäsi, tiedosta, mitkä asiat kiinnittävät huomiosi ja mieti, mitä vastaisit haastatteluun juuri siltä päivältä. Tee näin joka kerta, joka tapauksessa, ja pian se on jo automaattista.

2. ‎Muista, että aika on sinun puolellasi. Kun haastattelija esittää sinulle kysymyksen, sinun ei ole pakko vastata heti samalla sekunnilla. Tuntiessasi huomion olevan suunnattuna sinuun, muutama sekuntikin tuntuu pitkältä ajalta. Todellisuudessa pieni hiljainen hetki on vain silmänräpäys. Vedä henkeä, mieti kysymys uudelleen läpi mielessäsi tai toista se ääneen. Tällä aikaa ajatuksesi asettuvat ja aivot tekevät työtä vastauksen muotoilemiseksi. Haastattelija haluaa sinulta vastauksen, joten voit hyvin antaa sen jäsenneltynä. On myös OK pyytää haastattelijaa toistamaan kysymys.

3. ‎Muista, että haastattelija on sinun puolellasi. Kuten sanottu, haastattelija haluaa kuulla vastauksesi, oli sen sisältö mitä vain. Haastatteluissa harvemmin on myöskään oikeita ja vääriä vastauksia ja sinä olet aina asiantuntija omaan kokemukseesi! Haastattelua antaessasi, älä keskity haastattelusi loppuyleisöön, vaan ajattele olevasi jutulla vain haastattelijan kanssa, jolloin tilanne voi tuntua rennommalta.

4. ‎Vastaa aina kokonaisilla lauseilla. Tämä helpottaa kuulijaa ja antaa sinusta asiallisemman kuvan, mutta pelaa myös aivoillesi aikaa prosessoida vastausta. Esimerkiksi:  Haastattelija: ”Mikä on ollut parasta kisapäivässä?” Urheilija: ”Parasta kisapäivässä on ollut…”
Vastauksille ei ole valmiiksiannettua mittaa, mutta tarinoi vain niin pitkästi, että saat pointtisi kerrottua. Rönsyilevää ajatuksenvirtaa on hankala seurata ja hyvätkin huomiot hukkuvat, kun kuulijan huomio herpaantuu. Muista myös päättää lauseesi.

5. ‎Harjoittele kotona. Vaikka et voi päättää, ”miltä nyt tuntuu” tai tietää ennakkoon kilpailujärjestelyiden huolellisuutta, voit silti miettiä ennakkoon, miten ilmaisisit ajatuksiasi erilaisissa tilanteissa. Mielipiteesi on omasi, mutta voit aina valikoida, miten sanasi asettelet! Peilille puhuminen on pölyttyneen kuuloinen ohje, mutta pitää yhä paikaansa hyvien ohjeiden listalla! Puhuessasi ääneen, totut oman äänesi kuulemiseen, opit ottamaan kuulemasi puhevinkit aktiiviseen käyttöön ja lisäksi ääneen puhuminen pakottaa abstraktit ajatukset jäsennellyiksi lauseiksi ja harjaannuttaa näin ajatusten muoutumista selkeiksi kommenteiksi myös haastattelutilanteen tullen. Haastatteluvastausten harjoitteluun pätee samat asiat kuin minkä tahansa asian harjoitteluun – kun lihasmuistissa ja mielessäsi on selkeä kaava, onnistut todennäköisemmin epätyypillisemmissäkin olosuhteissa, yllättäviä tilanteita kohdatessasi tai silloinkin kun ei ole se paras päivä.

Ylläolevat vinkit on annettu silmällä pitäen tilanteita, joissa annat haastattelua suullisesti. Lupaaminani +2 vinkkeinä erityisesti puhetilanteisiin paljastan kaksi opiskeluaikoinani nappaamaani tärppiä, jotka toimivat joka ikinen kerta, joka tilanteessa. Näistä ensimmäisenä artikulaation tärkeys. Avaa suutasi ja lausu sanat loppuun saakka – kuulostaa pätevältä ja tuntuu selkiyttävän sisältöäkin. Omaa artikulaatiotasi sekiytät sillä, että lausut kaikki vokaalit huolellisesti! Puhekielessä aeiouyäö tulee toisinaan nielaistua, mutta niiden huolellinen ääntäminen tuo ryhdin kaikkiin sanoihin ja tekee puheesta helpommin seurattavaa. Toisekseen, keskity puhuessasi aina siihen, mitä olet sanomassa sen sijaan että eksyisit miettimään, miten asian sanoisit. Kun keskityt sisältöön, muoto löytää kyllä uomansa!

Aurinkoista pääsiäisen aikaa ja haastattelemisiin!
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori
Puheviestintä, FM

Ps. Jos haluat olla valmistautunut tanssiurheilija, Suomen Tanssiurheiluliiton päivitetyistä tulostiedotusohjeista voit löytää ne kysymykset, jotka STUL:n urheilijahaastatteluissa kisapaikoilla esitetään!

Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!