Kategoria: Yleinen

Taas on löytynyt voittajia latinalaistanssien suomenmestaruuskilpailuissa. Tähän alkuun vielä lämpimät onnittelut kaikille osallistuneille – olette jokainen voittajia. Kuten järjestäneen seuran Markku Luttinen viittasi tervehdyksessään käsiohjelmassa, jo pelkkä heittäytyminen arvosteltavaksi on kiitoksen ja palkinnon arvoista. Erityiset onnentoivotukset kaikille luokkavoittajille ja Suomen mestareille! Tanssiurheilu on rankka laji – jokainen kilpailutilanne on erilainen ja ainutlaatuinen, kisamiljöö, yleisö – ja ennen kaikkea tuomarit – ovat erilaisia kilpailusta toiseen.

SM-kilpailun jälkeen Jussi Väänäsen Facebook-seinällä käytiin keskustelua tuomaroinnista. Keskustelu pysyi asiallisena, vaikka siinä olikin havaittavissa ihmetystä tuomarityöskentelyn laadusta. Kompetenssini ei riitä arvioimaan suorituksia, ja siitä voin olla vain iloinen – kilpailu näytti olevan kovaa  kaikissa luokissa – mutta haluan silti heittää lusikkani tähän soppaan.

Liiton hallintoa kohtaan käytiin kovaa keskustelua ja kritiikkiä 2015 kevätkesällä. Monista virheistä on opittu ja rakenteiden läpinäkyvyyttä on parannettu mm. tuomarivalintatyöryhmän perustamisen myötä. Tuomarivalintatyöryhmän tehtäväksi on annettu etsiä kutsuttavaksi ranking-kilpailuihin tuomareita, joilla on kansainvälistä kokemusta WDSF-kilpailuista, jotka tunnustetaan osaavina ja ammattimaisina toimijoina ja jotka edustavat mahdollisimman laajasti eri koulukuntia vakio- ja latinalaistanssien kentällä. Pidän tätä hyvänä toimintatapana, joskaan työryhmän toiminta-aikanakaan emme ole välttyneet keskusteluilta koskien eturistiriitoja, valmennussuhteita, läheisiä ystävyyssuhteita. Ympyrät ovat loppujen lopuksi kuitenkin pienet eikä näiltä ristiin käymisiltä voitane välttyä. On ollut selvää, ja odotettavissakin, että eri näkemyksiä edustavat kansainväliset tuomarit painottavat suorituksissa erilaisia asioita. Hajontaa tuomarimerkinnöissä on ollut nähtävissä myös viimeisen parin vuoden aikana – kuten aina ennenkin. Mestarit on kuitenkin aina saatu kruunattua, ja uskoisin, että mestareista on usein vallinnut hyvin laaja yksimielisyys koko kentällä.

SM-kilpailujen jälkeen käydyssä Facebook-keskustelussa kuitenkin näyttäytyi epäluottamus tuomareiden työskentelyä kohtaan. Joko on niin, että tuomarit näkivät parien suorituksia aivan eri silmin, tai sitten tuomareita epäiltiin rivien välissä jostain muusta. Facebook-keskustelussa sivuttiin useissa kommenteissa latinalaistanssien perustekniikan häviämistä, arviointikriteerien käyttöä ja näillä perusteilla annettuja sijalukuja. Oliko siis niin, että valitut tuomarit eivät olleet tilanteen tasalla? Lukiessani kommentteja en voinut välttyä ajattelemasta sitä, että kirjoittajat olivat sitä mieltä, etteivät tuomarityöryhmän kutsumat tuomarit siis ehkä olleetkaan sitä parasta a-luokkaa?  Kilpailun suomalaistuomari kommentoi hyvin: jokaisen tuomarin pitää pystyä seisomaan omien arvostelujensa takana. Jos niistä häneltä kysytään, hänen pitää pystyä vastaamaan miksi on toiminut niin kuin on toiminut.

Olen arvostamani ammattilaisen, valmentajana ja tuomarina toimivan Harri Antikaisen kanssa puhunut tästä useasti: arviointikriteerien pitää olla selvillä kaikille – sekä tuomareille (huomaa STUL:n ja WDSF:n käyttämien kriteereiden erot) sekä myös urheilijoille. Tämä on tuttua koulumaailmasta: sekä opettajan että oppilaan tulee tietää arviointiperusteet. Opettajan tulee arvioida kriteereiden mukaisesti, ja oppilaan tulee tietää mitä häneltä odotetaan. Avatut kriteerit ja sitä kautta avoin tuomarityöskentely voisi olla tie kohti avoimuutta: oikeuslaitoksen tuomarinkin tulee pystyä perustelemaan työnsä. Antikaisen kanssa käydyissä keskusteluissa olemme myös todenneet, että tuomarikeskustelut kilpailujen jälkeen olisi erinomainen tapa muokata toimintakulttuuria. Tuomarin on pystyttävä perustelemaan toimintansa urheilijalle ja avattava oma näkemyksensä kriteerien käyttämisestä. Ensisijaisesti tuomari ei ole vastuussa työstään muille kuin urheilijoille – kukaan muu meistä ei ole ollut arvosteltavana.

SM-kilpailussa käytettiin 7 tuomarin paneelia. Kuten Erik Hento ilmaisi Väänäsen sivulla kommenttien määrästä, ”the more the merrier”, sama pitää paikkansa tuomarien määrän suhteen. Ranking-kilpailuissa tuomaripaneelin tulisi olla riittävän laaja – 5 tuomaria on kansainvälisesti tarkastellen todella vähän. GP/SM-kilpailuilla on merkitystä liitolle ja  urheilijoille edustuspaikkojenkin takia – ja siitä syystä ne on järjestettävä nimenomaan urheilija keskiössä. Ymmärrän seurojen taloustilanteen ja kilpailujen järjestämisen ansaintatarkoituksessa, mutta kapea paneeli ei tarjoa urheilijalle välttämättä parasta. Kenties liiton tulee tarkastella tulevaisuudessa kustannusrakennetta näiden kilpailutapahtumien osalta. Käytössä oleva tuomarointitapa on nykyisten kilpailusääntöjen mukainen. RS-lajeissa on siirrytty jo kansallisestikin uuteen tuomarointijärjestelmään – sen tuleminen kansallisesti käytettäväksi VL-lajeissa edellyttää vielä tekstimuutoksia ja valmiuksia tuomaroinnin kehittämiseen.  Tekniset valmiudet järjestelmän käyttöön on melko helposti saavutettavissa, koulutettuja tuomareitakin löytyy ja moni kanssani keskustellut urheilija on kertonut, että AJS:n myötä myös omat parannusta ja kehittymistä vaativat tanssin osa-alueet nousevat hyvin esille ja harjaannutettaviksi.

Pari vuotta sitten kansallisessa tuomarikongressissa käytiin keskustelua siitä, miksi joku haluaa olla tuomari. Kommentteja oli laidasta laitaan. Joku halusi vaikuttaa siihen, miten hyvä tanssi tulkitaan. Toinen halusi noudattaa annettuja ohjeita ja kriteerejä parhaalla mahdollisella tavalla. Kolmas halusi saada vaikuttaa. Keskustelun klausuulina todettiin kuitenkin, että vain annettujen kriteerien noudattaminen on oikea tapa arvostella toisen tekemää työtä. Mittanauhan ja sekuntikellon puuttuessa subjektiivisuudelta ei voida välttyä, mutta kriteerikeskustelun myötä sitä voidaan ohjata tai rajoittaa. Mielivallan, vaikutusvallan tai myydyn vallan käyttö ei ole asiallista. Tuomariksi kutsuttaessa lienee ottaa hyväksi käytänteeksi eettisistä toimintatavoista muistuttaminen. Kilpailujohtajat – ainakin Suomessa – osaavat muistuttaa tuomareita heille uskotusta tehtävästä.

Tuomarityöskentelyyn liittyy joskus epäilyjä manipuloinnista. Väite on huomionarvoinen, mutta vaarallinen – ilman perusteita näitä väitteitä ei tule esittää. Jatkuvalla eripuralla emme toimi kuten opetamme – kunnioitus, arvostus ja hyvät käytöstavat ovat keskeisiä tanssiurheilun arvomaailmassa.  WDSF:n Task Force, jossa on myös suomalaisedustajana Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK:n pääsihteeri Harri Syväsalmi, on jo parin vuoden ajan pyrkinyt  manipulaation ja siihen liittyvien kytkentöjen kitkemiseen tanssiurheilusta kansainvälisellä kentällä. Task Forcen tutkimus perustuu todennettuihin asioihin, ei luulopuheisiin. Näin meidän tulee toimia kotimaassakin. Jos luulot voi muuttaa todeksi, asia tulee tuoda ehdottomasti STUL:n riippumattoman kurinpitovaliokunnan käsiteltäväksi tai tehdä ilmoitus SUEK:n Ilmo-palveluun.

Jatkakaamme siis keskustelua tuomaroinnista, kuten myös kilpailujärjestelmän kehittämisestä VL:n osalta. Kannustakaamme kuitenkin kaikkia lattialla itsensä arvioitavaksi asettavia urheilijoita tasapuolisesti. Jokainen heistä on kovan työn jälkeen kiitoksensa ja kannustuksensa ansainnut. Kukin tekee parhaansa.

Tulossa on Open Forum –tilaisuus, jossa käsittelemme ajankohtaisia asioita. Tule paikalle tai seuraa streamia. Kutsu tulee seuroille ja nettiin lähipäivinä.

Kaikella ystävyydellä,

Leena Liusvaara

STUL ry, puheenjohtaja

Terveisiä uudelta STUL:in liittohallituksen jäseneltä, FDO:ta edustavalta Merja Satulehdolta tanssiurheiluseuroille ja tanssiurheiluun erikoistuneille tanssikouluille ja -studioille!

Ateena toimi isäntänä juuri joulun alla järjestetyissä IDO World Latin Show & Synchro Dance Championships -kilpailuissa, joihin osallistui lähes tuhat tanssijaa pääasiassa eri puolilta Eurooppaa. Suomestakin oli mukana komea joukko edustamassa: 35 tanssijaa ja tukijoukot! Suomalaiset toivat hienosti tuliaisina yhden kullan, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Minun roolini kisatapahtumassa oli istua kilpailijoita vastapäätä eli tuomarina.

Tämä kilpailutapahtuma vahvisti käsitystäni, että tanssiurheiluseuroille ja tanssiurheiluun erikoistuneille tanssikouluille ja -studioille Latino Show ja siihen liittyvät lajit antavat valtavasti uusia mahdollisuuksia tarjota harrastus- ja kilpailutoimintaa innokkaille tanssinharrastajille! Kirjoituksen tavoite on avata lajia uusille tekijöille ja harrastajaryhmille ja päivittää nykyistä tilannetta niin kotimaan kilpailujen kuin kansainvälisten arvokilpailujen osalta. Lisäksi vielä kertoa tulevista FDO:n Latino Show-jaoston suunnittelemista toimenpiteistä lajin kehittämiseksi, edistämiseksi ja kansainvälisiin kilpailuihin osallistuvien määrän kasvattamiseksi.

Latino Show on hakenut muotoaan pitkään ja viime vuosina varsinkin kansainvälinen linja on ollut enemmän kuin hämmentävä. Muutama vuosi sitten suomalaiset ryhmät saivat kansainvälissä arvokilpailuissa varoituksia väärästä kilpailusarjasta kun osallistuivat latinalaistanssitekniikoita hyväksi käyttävillä teoksilla Latino Show -kilpailuihin. Ja niin vain muutamassa vuodessa tilanne muuttuikin niin päin, että nyt Latino Show -kilpailuihin ei kansainvälisesti hyväksytä mitään muuta kuin vain vakioituihin latinalaistansseihin samba, cha-cha, rumba, paso doble ja jive pohjaavat koreografiat.

Suomessa Latino Show on kehittynyt hyvin omin takeiseen tyyliinsä ja toimii edelleen lajin alkuperälle uskollisena sateenvarjolajina hyväksyen kilpailuihin lähes mitä vain tuo nimikkeen alle sopivaa. Suomalaiset ovat keskimäärin osaavia ja luovia, aitoja ideoita omaavia koreografeja, jotka tekevät kokonaisia miniteoksia selkeällä punaisella langalla ja osaavat kertoa tarinaa ihan pelkkään liikekieleenkin pohjaten. Suomessa onneksi pyritään laadukkaaseen tanssiin ja kokonaisvaltaisiin teoksiin, jossa eri osa-alueet tukevat toisiaan sekä osataan ottaa huomioon kullekin ikäsarjalle sopivat teemat niin musiikissa kuin puvustuksessa ja liikekielessä sekä tanssin sopiva tekninen vaativuus tanssijalle/ryhmälle. Varsinkin lasten kilpailusarjoissa Ateenassa näki valitettavan paljon täysin ikäryhmälle sopimatonta tekemistä – ja ehdottomasti sopimattomaan musiikkiin. Mitä sanotte vaikkapa alle 12 v tytöstä, joka esiintyi madonnamaisessa korsetissa ruoskan kanssa Madonnan biiseistä tehtyyn koosteeseen teemalla ”Treat me like I´m a bad girl”?

Ateenan kilpailua vähän kepeästi tulkiten sanoisin, että muualla suositaan korkokenkiä (enimmäkseen käyttäjälleen liian isoja ja joita ei osata käyttää), huonoa huulisynkkausta ja runsasta (ja enimmäkseen täysin turhaa) rekvisiitan käyttöä. Keskimäärin tanssijoiden taso ei ole kovin kummoinen, latinalaistanssien perustekniikkaosaaminen on vajavainen ja mikäli käytettiin muuta tanssitekniikkaa mausteena, sen osaaminen oli vielä heikompaa. Tämä oli melkoinen yleistys, mutta toiminee jos haluan vähän herätellä teitä lukijoita! Toki kilpailuissa oli hyviäkin tanssijoita ja teoksia. Suomalaisten osalta voin onneksi sanoa, että komeasti ja tyylikkäästi edustivat.

Latino show´n rinnalle on tullut myös uusi kilpailusarja Caribbean Show Dance, missä tanssilajina voi olla vaikkapa salsa, bachata tai merengue. Tämä kilpailusarja on tänä keväänä ensimmäistä kertaa myös mukana Latino Show SM-kilpailuissa – tosin vain aikuisten 15+ ikäryhmässä. Tämä kilpailusarja toimii erinomaisesti vaikkapa Bailatinon harrastajaryhmille! Disco & Latino Show SM&IKM2018 -kilpailut järjestetään tänä vuonna Seinäjoella 14.-15.4. paikallisena järjestäjätahona tanssikoulu Wimma yhteistyössä FDO:n kanssa.

Latino Show´n ja Caribbean Show´n lisäksi haluan nostaa esille lajia, jota Suomessa ei ole vielä kilpailtu, mutta jonka itse toivon näkemäni kilpailuvalikossamme ja toivottavasti pian! Laji on SYNCHRO DANCE. Tässä lajissa kilpaillaan pienryhmissä ja muodostelmissa. Tanssilaji saa olla mitä vain ja ryhmällä on oma musiikki. Tavoite on tanssia koko ryhmä mahdollisimman synkronissa, ilman paikkojen vaihtamista samassa muodostelmassa. Säännöt sallii ainoastaan ihan koreografian loppuun lyhyen pätkän, jossa voi vähän vaihtaa paikkoja eli tehdä esim. ”loppuläjän”. Ateenan MM-kilpailuissa pääosa osanottajista tanssi jotakuta latinalaistansseista tai niiden yhdistelmää. Jonkin verran kilpailuissa nähtiin lisäksi disco dance, show- ja hip-hophenkisiä kilpailunumeroita. Paljon mahdollisuuksia avaava kilpailusarja monelle eri lajille, mutta erityisesti mielestäni latinalaistanssin harrastajille sopiva! Ilman paria olevat tytöt tai naiset vain ryhmäksi ja eikun menoks!

FDO:n Latino Show -jaosto tulee järjestämään tanssinammattilaisille ja valmentajille sekä seuraohjaajille tarkoitetun koreografiatyöpajan, jossa annetaan selkeitä käytännön ohjeita ja neuvoja näyttämökoreografian tekemiseen. Muutamien yksinkertaisten asioiden huomioiminen vie hommaa jo pitkälle ja koreografian tekemistä ei kannata turhaa aristella. Latino Show jaosto pyrkii myös löytämään jonkun sopivan ajankohdan avoimelle tapaamiselle mielipiteiden vaihtamiseksi vielä tälle keväälle! Infoa seuraa heti kun päätöksiä ajankohdista saadaan sovittua.

Lisäksi Latino show-jaosto ylläpitää lajin parissa toimiville ammattilaisille tarkoitettua Latino Show -ryhmää facebookissa. Kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita liittymään ryhmään vaikka ei (vielä) toimisikaan lajin parissa.

Kiitos kiinnostuksesta jos tänne asti jaksoit lukea! Mikäli kirjoitus herätti kysymyksiä tai tuntemuksia niin vastaan sellaisiin kyllä ihan mielelläni jos minulle niitä osoittaa.

Tarkempia tietoja FDO:n kilpailuista ja kilpailusäännöistä löytyy www.fdo.fi  sekä kansainvälisen kattojärjestömme sivulta www.ido-dance.com

Merja Satulehto
FDO:n Latino Show -jaoston puheenjohtaja
latinoshowjaosto.fdo (ät) gmail.com